2022

Seniorit myrskyn kourissa Tallinnassa 12.-14.12.2022

Seniorit Tallinnassa tutustumassa Taidemuseo Kumuun. Illallinen nautittiin Tallink City Hotellissa.

 Matkalla oli yhteensä 42 henkeä. Tällä kertaa ei oltu tavanomaisella pikkujouluristeilyllä, vaan maissa oltiin kaksi yötä.

 Matka alkoi otsikon mukaisesti sen verran myrskyisästi, että keskellä Suomenlahtea astiat alkoivat vieriä alas pöydiltä ja jopa osin hyllyiltä. Onneksi sitä kesti kahden tunnin matkasta vain hetken. Ostoksien teko oli aika mahdotonta, kun hyllyjen välissä ei tahtonut pysyä pystyssä. Maissa Tallinna otti meidät vastaan vaakasuoralla lumimyrskyllä ja muutaman kymmenen sentin lumikinoksilla. Näkyvyys lähes nolla, joten hotellille eteneminen oli työn ja tuskan takana. Taksin saantikin oli hankalaa sitä yrittäneille. Seuraavana päivänä tilanne parani, minkä nyt lumi haittasi liikkumista.

 Seuraavan päivän ohjelmassa oli retki taidemuseo Kumuun. Bussia ei alkanut kuulua ja sitten selvisi, että se oli ajanut kolarin ja hotellin eteen alkoi vähitellen ilmestyä korvaavia takseja. Yllättäen museokierros päästiin kuitenkin alkamaan lähes aikataulussa.

Nähtävää ja esittelytilaa oli niin paljon, että kertakäynti ei riitä kuin pintahipaisuun. Onneksi meillä oli osaava ja mielenkiintoisesti asioita esittelevä opas. Saatiin mukava kattaus Viron taidetta 1700-luvulta alkaen. Neuvostoajan taidetta katsoessa tuli selväksi se propagandistinen tyyli, jolla iso naapuri yritti muokata kansalaisten ajatustapaa. Jotenkin tuntui tutulta Ukrainan tilannetta seuratessa. Yhtenä näyttelyn osana oli Kelluvia kukkia ikuisuuden meressä. Ken sinne meni joutui katsomaan tarkkaan, että onnistui tulemaan ulos pimeydestä, jota jatkuvat aallot muokkasivat tilan seinustoilla.

 Toisena iltana kokoonnuimme yhteiseen ruokailuun, jossa herkkua riitti jokaiseen makuun. Lopun ajasta kulutimme kukin omaan tapaan joulutorin ja muun normaalin ajanvietteen parissa.

 Paluumatka tehtiin kolmantena päivänä uudella MyStar-aluksella. Loistoa ja ostoparatiisia riitti, jos niistä sattui pitämään, muuten matka oli tavallinen parin tunnin merimatka.

 Yhteenvetona todettiin, että matkan ajankohta ei ollut täysin oikein valittu. Jatkossa varmaan mennäänkin pitemmälle reissulle kesäaikaan ja pikkujouluristeily jotakuinkin vanhaan tyyliin. Mutta omalla tavallaan mieleenpainuva ja mukava matka täydennettynä pienillä haasteilla, joista seniorikin selviytyy. Kyllä Tallinnassa riittää nähtävää.

"Ratajätkät" näyttely Tampereen Werstaassa 6.10.2022

''Kuvassa tohtori, museonjohtaja ja kirjan "Ratajätkät" kirjan kirjoittanut Kalle Kallio. Hän toimi oppaanamme.
Vasemmalta, A Kiiskinen, E Parviainen, K Koistinen ja opas K Kallio, E Kiiskinen
Yleiskuva "Ratajätkät" näyttelystä. Vasemmalta: J Nikunen, K Koistinen, E Kiiskinen, R Kuokkanen, P Ojanen, opas K Kallio
Yleiskuva museolta. P Reuna-Tuuri, E Luoto, V Noranta, A KInnunen, J Nikunen O-P Salonen, K Koistinen

Tampereen ratikkavarikolla 6.10.2022

Toimitusjohtaja Pekka Sirviö esittelee Tampereen raitiotieliikenteen toimintaa.
Vasemmalta: R Kauhala, K Rusila, O Kiviniemi, P Palomäki, R Hakala, H Julin, E Kallio
Yleiskuva ratikkahallilta, etualalla esittelijä A Rauhala.
Vasemmalta: R Roivas, A Harju, esittelijä A Rauhala ja V Mäkiranta
Yleiskuva ratikkavarikolta.

RT Seniorien tutustumiskäynti Tampereen raitiotievarikolla 6.10.2022

Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö toivotti ryhmämme 20 osallistujaa tervetulleeksi tutustumaan Tampereen raitiotievarikkoon ja samalla hän esitteli myös yhtiön mittavia toimintoja Tampereen ja lähiseudun raitiotieverkon rakentamisessa ja kehittämisessä.

Tutustumiskierroksen varikon tiloihin ja kalustoon meille esitteli projekti-insinööri Aleksi Rauhala.

Varikko on Tampereen Ratikoiden puhdistus-, huolto- ja levähdyspaikka sekä kuljettajien tukikohta. Varikolla on myös toimisto- ja neuvottelutiloja sekä sähkönsyöttöasema.

Tampereen Ratikan varikko sijaitsee Hervannan eteläosassa, lähellä Ruskon teollisuusaluetta. Kulku varikolle tapahtuu Kauhakorvenkatu 2:n portista.

Raidetta alueella on yli kolme kilometriä. Varikolla oli myös raitiovaunun mallikappale, eli maketti, jota käytetään kuljettajien koulutussimulaattorina ja johon pääsimme tutustumaan.

Varikolla on varauduttu rakennusten ja radan laajennuksiin, jos raitiotiejärjestelmä kasvaa tulevaisuudessa, joka nykysuunnitelmien valossa on hyvinkin realistista. Toimistotiloja voidaan laajentaa toiseen kerrokseen reilut 200 neliötä. Myös korjaamon sisätiloja on mahdollista laajentaa toisessa kerroksessa. Varikon piha-aluetta voidaan laajentaa pohjoiseen ja itään.

Alue on toiminnassa ympäri vuorokauden, ja eri vuorokauden aikana varikkoa käyttää yhteensä yli sata henkilöä. Täällä työskentelee kuljettajia, liikenteenohjaajia, radan ja vaunujen kunnossapitohenkilöstöä, siivoojia ja toimihenkilöitä. Yhtä aikaa varikolla työskentelee kerrallaan muutamia kymmeniä henkilöitä.

Varikko koostuu kahdesta päärakennuksesta, joita ovat säilytyshalli ja korjaamohalli. Korjaamohallin tiloissa on myös raitiotien ohjauskeskus eli ROK , päivittäishuollon halli sekä toimisto- ja vierailutiloja.

Raitioliikenteen ohjauskeskus eli ROK on varikon sydän, josta kaikkea toimintaa ohjataan.

ROK on Tampereen Ratikan liikenteenohjaajien valtakuntaa. Liikenteenohjaajia on yhteensä noin 10, ja heistä 1–2 työskentelee kerrallaan ohjauskeskuksessa.

Liikenteenohjaajat tarkkailevat ja ohjaavat ratikkaliikennettä useiden näyttöjen avulla. Näytöillä on esimerkiksi valvontakameroiden kuvia ja karttoja, joissa ratikoiden liikkeet ja radan tapahtumat näkyvät reaaliajassa. Liikenteenohjaajien on oltava kirjaimellisesti kartalla koko liikennetilanteesta poikkeustilanteiden varalta.

Rokissa hallitaan kolmea kokonaisuutta:

  • kuljettajien työvuoroja,
  • sähkörataa eli ajolankojen toimintaa ja
  • Ratikkaliikennettä.

Tampereen Ratikalla työskentelee noin 75 kuljettajaa. Päivittäin heistä on töissä noin 40.

Sähköradan eli ajolankojen valvonnassa seurataan sähkönsyöttöä. Ajolankojen sähköt voidaan katkaista kaukohallinnan avulla esimerkiksi huoltotöiden vuoksi. Huollot tehdään usein, kun ratikkaliikenne on tauolla.

Nopeinta reagointia vaatii ratikkaliikenteen valvonta ja ohjaus. Jos liikenteessä sattuu häiriö, kuljettajat ottavat yhteyden ROKiin ja liikenteenohjaajat alkavat selvittää tilannetta. Liikenteenohjaajat tuntevat läpikotaisin myös Ratikoiden tekniikan ja auttavat kuljettajia vaunujen toimintaan liittyvissä asioissa.

Säilytyshalli on 200 metriä pitkä, ja sinne mahtuu enimmillään 26 kappaletta 37-metrisiä vaunuja. Raiteisto mahdollistaa myös pidempien eli 47-metristen vaunujen kunnossapidon ja säilytyksen. Tällä hetkellä halliin mahtuvat ilman laajennuksia ja nykyisellä 7,5 minuutin vuorovälillä sekä nykyinen että keskusta-Lentävänniemi-linjalle tuleva kalusto.

Säilytyshallin sisällä on kuusi läpiajettavaa raidetta, joista yksi raide on lähes kokonaisuudessaan varattu ratainfran kunnossapitokalustolle.

Jokainen Ratikka ajetaan vuoron päätteeksi ensiksi korjaamohalliin, jonka toisessa osassa tehdään päivittäishuolto, eli vaunu siivotaan ja sen kunto tarkistetaan. Huolto kestää yleensä puolesta tunnista tuntiin.

Huoltotilassa on kaksi raidetta, ja vaunuja huolletaan kerrallaan 1–2 kappaletta per raide, yksi raide kerrallaan.

Jos kaikki on perushuollon jälkeen kunnossa, Ratikka ajetaan yöksi säilytyshalliin. Jos Ratikassa havaitaan isomman korjauksen tarvetta, se siirretään samassa hallissa sijaitsevan korjaamon puolelle.

Korjaamon puolella ei ole ajolankoja, joten vaunu siirretään tänne huollosta joko akuilla tai työntämällä toisella vaunulla. Teoriassa vaunu voidaan työntää korjaamoon myös ihmisvoimin, mutta käytännössä tämä on harvinaista.

Korjaamossa tehdään suuret korjaukset ja aikaa vievät huollot. Hallissa on tilaa seitsemälle vaunulle, ja raiteita on neljä. Vaunupaikoista kolme on varustettu huoltomontulla ja ylähuoltotasolla.

Korjaamohallin yhteydessä on myös tilat työnjohdolle ja tekniikalle sekä työpajoja ja varastoja. Hallissa on myös yleisötasanne, josta korjaamon toimintaa voidaan esitellä vierailijoille.


Kesäteatteriretki Tampereen Viikinsaareen 7.7.2022

Kesäteatterissa Viikinsaaressa 7.7.2022

Senioreiden kesäteatterimatka suuntautui tällä kerralla Tampereelle, Pyhäjärven Viikinsaareen. Matkaa voidaan verrata vanhan ajan rengasmatkaan, juna - sisävesilaiva -juna. Matkan teki historialliseksi myös se, että edellisestä tapaamisestamme oli ehtinyt kulua tarkalleen 2 ja 1/3 vuotta! Tästä saamme torua koronaa.

Laukontorilta lähdimme puoliltapäivin 1,5 tunnin päiväristeilylle Hopealinjan Silver Sky:llä. Risteilyllä nähtiin Tamperetta erisuunnasta, kuin mihin tavallisesti olemme tottuneet. Laivalla nautittiin maittava ”järvimenu”. Ruokailu sujui sutjakkaasti, vaikka meitä oli niinkin suuri ryhmä, kuin 64.

Viikinsaaren kesäteatterissa esitettiin vallaton musiikkikomedia ”Kaidesaaren tanssit”. Esityksessä kuvattiin ihmisiä kesäisellä tanssilavalla, missä on haku päällä. Carolan kappaleet toivat esitykseen tuulahduksen menneestä ajasta. Vierailevana musiikkimaailman tähtenä oli Marita Taavitsainen.

Teatteriesityksen puoliajalla siirryimme paviljonkiin, missä nautittiin yhdistyksen tarjoama kuohuviini.

Teatteriesityksen jälkeen palattiin Laukontorille vuorolaivalla. Jokainen suuntasi omatoimisesti kotimatkalle tai jatkoi lomailuaan Tampereella.

Jälkiterveisinä kuului tyytyväistä hyrinää risteilystä ja teatterista. Kiva, että nautittiin ja toivottavasta päästään pikkuhiljaa ns. vanhaan normaaliin, eli tapaamiskerrat tihenevät vanhaan malliin.

Lopuksi vielä monet kiitokset Reimalle koko paketin järjestelyistä! Sai kuvan, että lippu- ja laiva-asioiden selvittely edellytti sinnikkyyttä ja tiivistä yhteistyötä.

Vuosikokous 10.3.2022

E Pohjola, E Luoto ja A Mäkinen
Vasemmalla J Nikunen, S Viitanen, A Kinnunen, A Kiiskinen, O-P Salonen ja P Tiainen, oikealla P Nieminen ja K Brandstack
R Hyvärinen, E Pennanen, E Huttunen, P Palomäki, E Töyli ja oikealla R Kauhala
Pohjoismaisen Rautatieseuran Suomen puheenjohtaja Arja Aalto, joka oli kutsuttuna vuosikokoukseen.