Säännöt

RAIDELIIKENTEEN TEKNISTEN JA TOIMIHENKILÖIDEN LIITTO RTTL ry

Raideliikenteen Teknisten ja Toimihenkilöiden Liitto RTTL ry on perustettu 21.9.1970 nimellä VR Tekniset ry. ja se on merkitty yhdistysrekisteriin 20.1.1971 numerolla 105391.

Nämä säännöt ja yhdistyksen nimen muutos on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 06.08.2019 ja hyväksytty yhdistyksen valtuuston kokouksessa 26.9.2019.

1.  NIMI, KOTIPAIKKA, TOIMINTA-ALUE JA KIELI

1 §

Yhdistyksen nimi on Raideliikenteen Teknisten ja Toimihenkilöiden Liitto RTTL ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko maa ja sen kieli on suomi. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä Liitto.

2.  TARKOITUS JA TOIMINTA

2 §

Liiton tarkoituksena on toimia jäseniensä ammatillisena keskusjärjestönä. Liitto toimii jäseniensä ammatillisena yhdyselimenä, edustaa heitä, valvoo heidän ammattiin liittyviä oikeudellisia, palkkauksellisia ja sosiaalisia etujaan sekä edistää heidän ammatillista kehitystään ja yhteistoimintaansa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto tekee esityksiä ja aloitteita, käy neuvotteluja, antaa lausuntoja sekä harjoittaa valistus-, opinto-, julkaisu-, ja virkistystoimintaa. Liitto voi kuulua jäsenenä samanlaisia tarkoitusperiä ajaviin muihin järjestöihin.

Toimintansa tukemiseksi liitto kantaa jäsenmaksuja, voi perustaa rahastoja ja panna toimeen asianomaisella luvalla rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä omistaa tarkoituksensa toteuttamiseksi tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

3.  JÄSENET

3 §

Liiton jäsenenä voi olla sekä luonnollisia henkilöitä (henkilöjäsen) että yhdistyksiä (jäsenjärjestö).

Liiton henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä raideliikenteen parissa toimiva teknisen alan tutkinnon suorittanut henkilö tai muu raideliikenteen toimihenkilötehtävissä työskentelevä henkilö.

Liiton jäsenjärjestöksi voidaan hyväksyä raideliikenteen parissa toimiva rekisteröity henkilöstöyhdistys, jonka jäsenet täyttävät Liiton jäsenyysehdot.

Henkilö voi kuulua jäsenenä vain joko suoraan Liittoon tai Liiton yhteen jäsenyhdistykseen.

Jäljempänä sanalla jäsen tarkoitetaan sekä henkilöjäseniä että jäsenjärjestöjä ellei toisin mainita.

4.  JÄSENEKSI LIITTYMINEN

4 §

Henkilöjäseneksi pyrkivän on jätettävä Liiton hallitukselle kirjallinen hakemus, josta käy ilmi hänen koulutustaustansa, työnantajansa ja tehtävänkuvansa. Liiton hallitus voi tarvittaessa pyytää jäseneksi pyrkivältä lisäselvityksiä.

Jäsenjärjestöksi pyrkivän rekisteröidyn yhdistyksen on jätettävä kirjallinen hakemus liiton hallitukselle. Jäsenhakemukseen tulee liittää liittymispäätöksen sisältävä pöytäkirjanote, yhdistyksen säännöt sekä selvitys yhdistyksen jäsenmäärästä ja heidän kelpoisuudestaan Liiton jäseniksi.

Jäseneksi hyväksymisestä päättää liiton hallitus ja siitä annetaan kirjallinen tieto hakijalle.

Jäsenyys alkaa siitä päivästä, jona hallitus on jäsenen hyväksynyt ja josta alkaen jäsen on maksanut jäsenmaksunsa.

Jäseneksi hyväksymiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) hallituksen kokoukseen osallistuneista sitä kannattaa.

5.  JÄSENLUETTELO

5 §

Liiton hallitus pitää yhdistyksen jäsenistä luetteloa. Jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamisesta päättää Liiton hallitus.

6.  JÄSENEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

6 §

Jäsenillä on oikeus tehdä aloitteita liiton hallitukselle.

Liittyessään Liittoon jäsenen on toimitettava Liitolle jäsenmaksuperintää varten tarvittavat tiedot.

Liiton jäsen on velvollinen suorittamaan Liiton valtuuston päätöksen mukaista jäsenmaksua säännöllisesti.

Jäsenen on noudatettava Liiton sääntöjä ja sen tekemiä päätöksiä ja pidättäydyttävä liittoa vahingoittavista toimista.

7.  JÄSENMAKSUN MÄÄRITTÄMINEN

7 §

Liiton hallitus määrää vuotuisen jäsenmaksun maksamisen ehdoista. Jäsenmaksun suuruudesta päättää Liiton valtuusto.

Jäsenjärjestö maksaa vuotuisen jäsenmaksun tammikuun 1. päivän jäsenmäärän perusteella.

8.  JÄSENEN EROAMINEN

8 §

Jäsenen on ilmoitettava eroamisestaan kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle.

Eroaminen tulee voimaan eroamiskuukautta seuraavan kuukauden alusta lukien.

Jäsenen erottua hänen velvollisuutensa yhdistystä kohtaan raukeavat. Henkilöjäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksut siltä kuukaudelta, jona hän on tehnyt eroamisilmoituksen. Jäsenjärjestö on velvollinen suorittamaan jäsenmaksut siltä kalenterivuodelta, jona eroilmoitus on tehty.

9.  JÄSENEN EROTTAMINEN

9 §

Liiton hallitus voi erottaa jäsenen:

• jos jäsen tahallisesti rikkoo Liiton sääntöjä tai kieltäytyy noudattamasta lakiin ja näihin sääntöihin perustuvia Liiton päätöksiä taikka toimii muutoin Liiton etujen vastaisesti
• jos jäsen muutoin toiminnallaan tai laiminlyönnillään vahingoittaa liittoa
• jos jäsen jäseneksi liittyessään on antanut itsestään harhaanjohtavia tietoja
• jos jäsen laiminlyö jäsenmaksujen suorittamisen yli kolmen (3) kuukauden ajalta
• jos jäsen menettää edellä 3 §:ssä määrätyt jäsenyyden edellytykset

Hallituksen on muissa kuin jäsenmaksujen laiminlyöntitilanteissa varattava jäsenelle tilaisuus tulla asianmukaisella tavalla kuulluksi ennen erottamispäätöksen tekoa. Erottamispäätökseen vaaditaan, että ainakin kaksi kolmasosaa (2/3) äänestykseen osallistuneista sitä kannattaa. Liiton hallituksen on ilmoitettava erottamispäätöksestä asianomaiselle jäsenelle kirjallisesti.

10.       YHDISTYKSEN HALLINTOELIMET

10 §

Liiton päätäntävaltaa käyttää Liiton valtuusto.

Liiton hallintoa hoitaa hallitus, joka voi tarvittaessa valita asioiden valmistelua ja päätösten toimeenpanoa varten alaisuudessaan toimivia eri toimielimiä. Hallituksen toimikausi alkaa seuraavan vuoden alusta valtuuston päätettyä hallituksen kokoonpanosta.

Liiton toimintakausi on kalenterivuosi.

11.       VALTUUSTON KOKOONPANO JA VAALI

11 §

Valtuuston jäsenmäärä määräytyy jäljempänä esitetyn mukaisesti.

Kullakin jäsenjärjestöllä on yksi (1) valtuutettu ja yksi varavaltuutettu kutakin alkavaa kahtakymmentäviittä (25) henkilöjäsentä kohti, jäsenmäärän sata (100) ylittävältä osalta kuitenkin vain yksi valtuutettu ja varavaltuutettu alkavaa viittäkymmentä (50) henkilöjäsentä kohti ja jäsenmäärän kolmesataa (300) ylittävältä osalta kuitenkin vain yksi valtuutettu ja varavaltuutettu alkavaa kahtasataa (200) henkilöjäsentä kohti. Valtuutettujen lukumäärä määräytyy vaalivuoden tammikuun 1. päivän jäsenmäärän mukaan.

Henkilöjäsenet valitsevat keskuudestaan edustajansa Liiton valtuustoon. Heidän edustajapaikkojensa lukumäärä määräytyy samoin perustein mitä edellä on esitetty jäsenjärjestöjen valtuutettujen määrästä. Henkilöjäsenten vaalin yhteydessä valitaan varajäseniä puolet henkilöjäsenten valtuutettujen määrästä.

Valtuuston jäsenet valitaan henkilöjäsenten valtuutettujen osalta joka kolmas vuosi loka-marraskuussa pidettävässä jäsenäänestyksessä, joka toimitetaan erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Samaan aikaan jäsenjärjestöt valitsevat omat valtuutettunsa ja näiden varavaltuutetut.

Valtuuston toimikausi on kolme (3) kalenterivuotta ja se alkaa valintaa seuraavasta vuodenvaihteesta.

12.       VALTUUSTON KOKOUS

12 §

Valtuuston kokoukset ovat varsinaisia ja ylimääräisiä. Valtuuston varsinaisia kokouksia ovat kevätkokous, joka pidetään vuosittain maaliskuun loppuun mennessä ja syyskokous, joka pidetään vuosittain marraskuun loppuun mennessä.

Ylimääräinen valtuuston kokous pidetään, kun valtuusto niin päättää tai milloin hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai milloin vähintään yksi kymmenesosa (1/10) valtuuston varsinaisista jäsenistä sitä hallitukselle kirjallisesti esittää. Esityksessä on yksilöitävä valtuuston käsiteltäväksi haluttu asia.

Ylimääräinen valtuuston kokous on pidettävä yhden (1) kuukauden kuluessa siitä, kun hallitus sai vaatimuksesta tiedon.

Valtuuston varsinaisen ja ylimääräisen kokouksen ajankohdan ja paikan määrää hallitus.

Kutsu valtuuston kokoukseen toimitetaan valtuutetuille kirjallisena tai sähköpostitse. Kutsu valtuuston varsinaiseen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kuukautta ja ylimääräiseen kokoukseen viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.

Valtuuston kokouskutsussa on mainittava etäosallistumismahdollisuus ja siinä noudatettava menettely.

Valtuutetut voivat osallistua valtuuston kokoukseen hallituksen tai valtuuston niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla edellyttäen, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan selvittää tavallisessa yhdistyksen kokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla.

Mikäli valtuuston jäsen on estynyt saapumasta valtuuston kokoukseen, hänen tilalleen kutsutaan varajäsen. Henkilöjäsenten valtuutettujen varajäseniä kutsutaan vaalissa saadun äänimäärän mukaisessa järjestyksessä.

Esityksiä varsinaiselle kokoukselle voivat tehdä hallitus ja jäsenet. Liiton jäsenen tekemä esitys on toimitettava kirjallisena hallitukselle viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen valtuuston kokousta. Hallituksen on tuotava jäsenen tekemä aloite valtuuston varsinaisen kokouksen käsiteltäväksi omalla lausunnollaan varustettuna.

Muu kuin kutsussa mainittu asia voidaan ottaa, huomioon ottaen yhdistyslain 24§, varsinaisessa valtuuston kokouksessa käsiteltäväksi vain siinä tapauksessa, että hallituksen tai valtuuston jäsen tekee siitä esityksen kokouksen alussa ja että erimielisyyden sattuessa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestykseen osallistuneista sitä kannattaa. Valtuuston ylimääräisessä kokouksessa käsitellään vain kokouskutsussa mainitut asiat.

Valtuuston varsinaisen kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai heidän estyneenä ollessa vanhin läsnä oleva hallituksen jäsen, jonka johtaessa puhetta kokous valitsee itselleen puheenjohtajan. Ylimääräisessä valtuuston kokouksessa puheenjohtajana toimii kuitenkin kokouksen avaaja, muuten sen kulku on soveltuvasti sama kuin varsinaisen kokouksen.

Äänestys on avoin, paitsi milloin vähintään puolet (1/2) läsnä olevaa edustajaa vaatii suljettua äänestystä. Äänestyksessä ratkaisee yksinkertainen ääntenenemmistö, paitsi tapauksissa, joissa sääntöjen mukaan tarvitaan määräenemmistö. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa ja suljetussa äänestyksessä arpa.

13.       VALTUUSTON TEHTÄVÄT

13 §

Valtuuston kevätkokouksen tehtävänä on

1.    valita kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä ääntenlaskijat,

2.    todeta läsnäolijat,

3.    todeta kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,

4.    käsitellä hallituksen toimintakertomus edelliseltä toimintakaudelta,

5.    käsitellä tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta ja toiminnantarkastajien lausunto,

6.    päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille, päättää tilikauden tuloksen käyttämisestä

Valtuuston syyskokouksen tehtävänä on

1.    valita kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä ääntenlaskijat,

2.    todeta läsnäolijat,

3.    todeta kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,

4.    käsitellä hallituksen laatima toimintasuunnitelma seuraavalle toimintakaudelle,

5.    päättää seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruudesta,

6.    käsitellä hallituksen esitys seuraavan vuoden talousarvioksi sekä päättää kyseiselle ajalle Liiton toimihenkilöiden palkkioista,

7.    päättää hallituksen jäsenten lukumäärästä joka kolmas vuosi

8.    valita hallituksen puheenjohtaja, jota myös liiton puheenjohtajaksi kutsutaan, joka kolmas vuosi

9.    valita hallituksen muut jäsenet ja heidän varamiehensä joka kolmas vuosi tai muulloin hallituksen täydentäminen

10.  valita kaksi toiminnantarkastajaa seuraavaksi tilikaudeksi.

14.       HALLITUS

14 §

Liiton hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kuusi (6) ja enintään kaksitoista (12) muuta jäsentä. Jokaista jäsentä kohti on henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenet valitaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan.

Varsinaisen jäsenen ollessa estynyt osallistuu työskentelyyn hänen varajäsenensä. Mikäli hallituksen jäsen tai varajäsen on pysyvästi estynyt hoitamaan tehtäväänsä, valtuusto voi valita uuden jäsenen tai varajäsenen hänen tilalleen.

Hallitus valitsee keskuudestaan kaksi (2) varapuheenjohtajaa ja kutsuu sihteerin ja taloudenhoitajan. Hallitus ottaa ja vapauttaa muut tarpeelliset toimihenkilöt ja määrittelee heidän tehtävänsä. Heille voidaan maksaa palkkiota talousarvion puitteissa.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet (1/2) jäsenistä, joista ainakin yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on läsnä.

Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni.

Hallituksen tulee huolellisesti hoitaa Liiton asioita ja johtaa sen toimintaa yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen ja päätösten mukaisesti.

15.       HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

15 §

Hallituksen tehtävänä on

1.    edustaa Liittoa,

2.    hyväksyä uudet jäsenet,

3.    kutsua koolle Liiton kokoukset ja valmistella niille esitettävät asiat ja toimeenpanna niiden päätökset,

4.    hoitaa huolella Liiton varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia, että tilinpäätös tehdään määräaikana, ja esittää se toiminnantarkastajille,

5.    valita tarvittavat Liiton edustajat eri tehtäviin ja tilaisuuksiin,

6.    vahvistaa toimihenkilöiden palkkiot tai vastaavanlaiset tehtäväpalkkiot talousarvion puitteissa, sekä päättää erilaisista tehtävien hoitamisesta johtuvien kulujen maksamisesta,

7.    toimeenpanna mahdolliset neuvoa-antavat jäsenäänestykset,

8.    päättää mahdollisista työtaistelutoimenpiteistä ja vastata niiden toimeenpanosta,

9.    päättää saavutetun neuvottelutuloksen hyväksymisestä,

10.  huolehtia muista sille kuuluvista asioista.

16.       TYÖTAISTELUT

16 §

Liitto voi tarvittaessa tukea vaatimuksiaan työtaistelutoimenpitein. Ennen työtaistelua koskevan päätöksen tekemistä hallituksen on sopivalla tavalla selvitettävä jäsenistön kanta suunniteltuun työtaisteluun. Työtaistelun aloittamista, keskeyttämistä ja lopettamista koskevan päätöksen tekee hallitus.

Liiton ulkopuolella syntyneeseen työtaisteluun jäsen ei saa liittyä ilman hallituksen lupaa.

17.       LIITON NIMEN KIRJOITTAJAT

17 §

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa. Hallitus voi oikeuttaa Liiton toimihenkilön kirjoittamaan Liiton nimen yksinään.

18.       TILIT JA TOIMINNANTARKASTUS

18 §

Liiton tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös ja sitä koskevat asiakirjat tulee jättää toiminnantarkastajille viimeistään helmikuun 15. päivään mennessä.

Toiminnantarkastajien tulee tarkastaa Liiton hallinto, talouden hoito, sen tilit, kassa, arvopaperit ja muu omaisuus. Heidän tulee jättää hallitukselle viimeistään helmikuun loppuun mennessä vuosikokoukselle osoitettu toiminnantarkastuskertomus ja lausunto talouden hoidosta, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.

Jos toiminnantarkastajat seuratessaan taloudenhoitoa vuoden aikana tarkastuksiensa perusteella tai muuten havaitsevat olevan aihetta muistutuksiin tai esityksiin, siitä on viipymättä ilmoitettava hallitukselle.

19.       KUNNIAJÄSENET JA LIITON MERKIT

19 §

Liitto voi kutsua liitossa pitkäaikaisesti ja ansiokkaasti toimineen henkilön kunniapuheenjohtajaksi. Päätöksen asiasta tekee valtuusto hallituksen esityksestä. Liitolla voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja kerrallaan.

Valtuusto voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi henkilöitä, joiden toiminta on edistänyt ja tukenut Liiton toimintaa.

Kunniapuheenjohtajalta ja kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksuja.

Heillä on läsnäolo- ja puheoikeus valtuuston kokouksissa.

Liitolla on standaari, joka luovutetaan Liiton hallituksen päätöksellä. Liitolla voi olla jäsen- ja ansiomerkki. Jäsenmerkin voi jokainen näiden sääntöjen tarkoittama henkilö lunastaa itselleen. Ansiomerkki annetaan hallituksen päätöksellä liitossa ansiokkaasti toimineelle henkilölle.

20.       SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

20 §

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa ainoastaan valtuuston päätöksellä, jolloin vaaditaan vähintään kolmen neljäsosan (3/4) ääntenenemmistö annetuista äänistä.

21.       YHDISTYKSEN PURKAMINEN

21 §

Liiton purkamisesta päätetään vähintään kolmen neljäsosan (3/4) ääntenenemmistöllä annetuista äänistä kahdessa Liiton valtuuston kokouksessa, joiden välillä on vähintään yksi kuukausi.

Liiton purkauduttua sen varat käytetään purkamispäätöksessä tarkemmin määrätyllä tavalla Liiton päämääriä lähinnä palvelevaan tarkoitukseen.

22.       TÄYDENTÄVÄ SÄÄNNÖS

22 §

Muutoin yhdistyksen toiminnassa ja päätöksenteossa noudatetaan, mitä voimassa olevassa yhdistyslaissa säädetään, ja mitä hyvä tapa edellyttää.

Päivitetty 1.9.2020